Mitä voimme oppia Susijengiltä?

Susijengin menestys koripallon EM –kisoissa on ollut sanalla sanoen ihailtavaa. Joukkue on pystynyt voittamaan altavastaajan asemassa maailman kovimpia korismaita. Olen aina uskonut siihen, että yrityselämällä ja joukkueurheilulla on yhtäläisyyksiä. Mitä me työelämän suorittajat voisimme oppia Susijengiltä? Mikä on ollut Susijengin menestyksen salaisuus? Pysähdyin hetkeksi pohtimaan asiaa ja löysin kolme eri asiakokonaisuutta.

1. Joukkue ennen yksilöä

Susijengi on pystynyt voittamaan selkeästi kovemmista yksilöistä rakennettuja joukkueita. Ranskan, Kreikan ja Puolan tasoisten maiden voitto on todistus, että kyse ei ole yksittäisten pelaajien onnistumisesta. Toki laurimarkkaset, petterikoposet ja teemurannikot ovat kantaneet joukkuetta ”lähes yksin” vaikeilla hetkillä. Mutta syvimmällä koripallon ideologiassa, kuten muissakin yhteisöissä, oleellisinta on, miten toimitaan yhdessä. Pelaavatko organisaatiosi yksilöt joukkueelle vai omalle hyvälle suoritukselleen? Vallitseeko yhteisössäsi luottamus eri titteleiden ja toimenkuvien välillä?  

”Kun kaveri luovuttaa pallon, hänen on voitava luottaa siihen, että toinen kantaa vastuunsa.” –Henrik Dettmann

2. Osallistaminen

Koripallo-otteluiden aikalisät tunnetaan usein höyryävästä valmentajasta, joka huutaa pelaajille miten toimia – Susijengin tapa toimia on käytännössä päinvastoin. Otteluiden kriittisillä hetkillä Susijengin vaihtoaitiossa vallitsee ilmapiiri, jossa puhetta johdetaan joukkueen sisältä – suorittavalta taholta. Suomen aikalisillä eniten äänessä lienee tietokoneen lailla pelin hahmottava Teemu Rannikko – ei suuren auktoriteetin Dettmann. Hanno Möttölä mainitsi haastattelussa, että Dettmannin johtamistapaan kuuluu suunnitella pre-season –ohjelma yhdessä pelaajien kanssa. Oletan, että suurin osa muista joukkueista saa vain valmiin ohjelman käteen ja sillä mennään. Kumpi tapa sitouttaa joukkuetta valmistautumaan yhteiseen tavoitteeseen? Onko teidän kulttuurissa päätöksenteko osallistavaa?

”Dettmannin tapa rakentaa toimintatavat yhdessä pelaajien kanssa sitouttaa yksilöt tavoitteisiin.” – Hanno Möttölä

3. Pitkäjänteisyys ja halu oppia

Pikavoitot menestyksen kentillä ovat harvassa. Vain pitkäjänteisellä tekemisellä voi syntyä jotain tavanomaista suurempaa. Päävalmentaja Dettmann on toiminut Susijengin päävalmentajana vuodesta 2004 ja iso osa pelaajaringistä on ollut mukana vuosia. Dettmann tuntee pelaajansa – pelaajat tuntevat toisensa. Pelaajat ovat joukkueen sisällä tasavertaisia, eikä kenenkään tarvitse epäillä paikkaansa joukkueessa. Voittaakseen nyt otteluita, Susijengi on hävinnyt, rakentanut, kehittänyt. Susijengillä on ollut halu sekä kyky oppia.

”Uskon johdonmukaiseen työhön, joka antaa palkinnon vasta, kun sitä tekee riittävän hyvin ja pitkään.” –Henrik Dettmann

 

Kuva: Harri Vallila / basketball.kuvat.fi

Matias Mäenpää on Visma PPG Oy:n toimitusjohtaja.
Connect with Matias: