Siirry sisältötekstiin

Mitä tapahtuu oikeudenkäynnissä? Kurkistus käräjäsalin puolelle

Onko mielikuvasi oikeudenkäynnistä suoraan amerikkalaisista tv-sarjoista? Lue blogista, mitä oikeudenkäynnissä oikeasti tapahtuu!

Oikeustalon kyltti

Näinhän se menee: ”I object, your Honor!”

Lähes jokainen meistä on varmasti ainakin jossain määrin tutustunut oikeudenkäyntiprosessiin, ainakin  Matlockin tai Ally McBealin muodossa, joista myös edellä mainittu fraasi on kovin tuttu. Ikäväkseni täytyy kuitenkin heti alussa latistaa mielikuvat vauhdikkaista, vastalauseiden siivittämistä istunnoista, joita televisiosta on saanut seurata. Tästä huolimatta Visma Dueton lakimiehet osallistuvat säännöllisesti istuntoihin, yleisimmin siis riita-asioiden käsittelyihin käräjäoikeuksissa, joista tämäkin blogiteksti kertoo.

Ennen oikeudenkäyntiä

Ennen istuntoa juttua on käsitelty yleensä jo melko pitkään, ja useimmiten asiat pyritäänkin sopimaan ilman tuomioistuinkäsittelyä. Kuitenkin joskus vastassa on niin riitaisia juttuja, että sovinto ei ole mahdollinen, vaan ratkaisu riita-asiaan haetaan tuomioistuimesta. Asia saatetaan vireille tuomioistuimessa kantajan, useimmiten siis asiakkaidemme lakimiehen, laatimalla haastehakemuksella, johon vastaaja toimittaa vastauksensa. Osapuolia nimitetään siis kantajaksi ja vastaajaksi. Jo alkuvaiheessa kantajan tulee yksilöidä vaatimukset, niiden perusteet ja ilmoitettava kanteen tueksi esitettävät todisteet, joten ihan ”musta tuntuu”-fiiliksellä ei haastehakemusten osalta voi edetä.

Valmisteluvaihe

Kun vastaaja sitten on esittänyt vastauksensa asiaan kirjallisesti tuomioistuimen antamassa määräajassa, jatkuu asia valmisteluun. Kirjallisessa valmistelussa tuomioistuin voi pyytää vielä asiaa selventääkseen asianosaisilta lausumia. Prosessi jatkuu edelleen suulliseen valmisteluun. Suullinen valmistelu on käräjäoikeudessa pidettävä valmisteluistunto, jossa selvitetään asianosaisten vaatimukset perusteineen, mitkä asiat ovat riitaisia ja mitkä riidattomia, käydään läpi todisteet ja selvitetään onko asiassa edellytyksiä sovintoon. Mikäli asia ei vielä valmisteluistunnossa ratkea, siirtyy asia käsiteltäväksi pääkäsittelyssä.

Mitä tapahtuu käräjäoikeuden pääkäsittelyssä?

Pääkäsittelyt etenevät käräjäoikeudessa yleensä hyvin samaa kaavaa noudattaen. Villejä palopuheita ei siis ole tarjolla, kuten ei suurta oikeussalidraamaakaan, ja ikävä kyllä, myös jury loistaa poissaolollaan.  Osapuolet kutsutaan kuulutuksella saliin, jolloin tarkistetaan paikkaolijat sekä mahdolliset esteet pääkäsittelyn aloittamiselle. Puheenjohtajana toimiva käräjätuomari käy läpi yhteenvedon, jossa kantaja ja vastaaja ovat esittäneet vaatimuksensa. Kantaja ja vastaaja esittävät perustelut kannalleen puheenjohtajan antamilla vuoroilla, jonka jälkeen käsitellään kantajan ja vastaajan esittämät kirjalliset todisteet. Osapuolet voivat esittää lausumansa esitetystä todistelusta. Kirjallisten todisteiden jälkeen voidaan vielä vastaanottaa henkilötodistelua, taas ensin kantajan ja sitten vastaajan osalta. Todistelun tultua päätökseen osapuolet esittävät loppulausunnot, jotka tiivistävät osapuolen perusteet todisteluun nojautuen. Lopuksi jäädään odottamaan käräjäoikeuden ratkaisua, joka voidaan antaa heti tai ns. kansliatuomion muodossa 14 vuorokauden kuluessa pääkäsittelystä.

Arki oikeustaloissamme on siis melko arkista puurtamista, mutta jokaisen jutun käsittely on lakimiehillemme sydämen asia. Oikeudenkäyntiprosessi on yksi niistä osa-alueista, joissa Visma Dueton rautaiset juridiikan ammattilaiset saavat tuoda esiin parasta osaamistaan ja heidän työtään on aina ilo seurata.

Minttu Vanhanen
lakimiesharjoittelija
Visma Duetto Oy