Maailman ollessa jatkuvassa muutoksessa, myös yritysten on oltava dynaamisia. Anssin mukaan tekemisen kyseenalaistaminen ja luovat kokeilut auttavat yrityksiä ylläpitämään jatkuvaa kehitystä. Tärkeää on oppia mahdollisimman nopeasti mikä toimii ja mikä ei, sekä miksi jokin toimii tai ei toimi.
Hyvin usein kun yritykset hakevat kasvua, panokset laitetaan myyntiin ja markkinointiin. Palkataan lisää työvoimaa, allokoidaan suurempia budjetteja ja fokus on uusien asiakkaiden hankkimisessa. Anssi kertoi esityksessään, että menestyvimmissä yrityksissä sen sijaan ei keskitytä pelkästään uusien asiakkaiden hankintaan vaan koko asiakaspolun kehittämiseen. Yhtä tärkeää on, että asiakkaat tulevat tietoisiksi yrityksestä ja sen palveluista, sopivat tapaamisen myyjän kanssa, ryhtyvät asiakkaiksi, saavat ensimmäisen positiivisen kokemuksen ostamastaan palvelusta, jatkavat sen käyttöä ja myös suosittelevat palvelua muille. Mikään yksittäinen vaihe ja siihen keskittyminen ei ole menestyksen salaisuus.
Yhtenä kiinnostavana esimerkkinä Anssi mainitsi Facebookin. Palvelusta on kuulemma olemassa jopa 10 000 erilaista versioita markkinassa samaan aikaan, joiden toimivuutta Facebookin tiimit testaavat ja tutkivat käyttäjillä. Vain parhaiten toimivat ominaisuudet julkaistaan kaikkien käyttöön. Facebookilla on toki käytettävissään massiiviset resurssit mutta Anssi haastoi yleisöä miettimään, eikö kokeilujen tekeminen ole jopa tärkeämpää pienissä yrityksissä, jotta niillä toimenpiteillä mitä tehdään, saataisiin mahdollisimman suuri tuotto.
Mitä yhteistä menestyvillä tiimeillä on?
Anssin puheenvuorossa käytiin läpi, mitä yhteistä menestyvillä tiimeillä on. Menestyvissä tiimeissä hyödynnetään dataa ja uusia asioita testataan rohkeasti laatikon ulkopuolelta. Ei oleteta, että tiedetään mikä toimii, koska ollaan oltu alalla töissä 15 vuotta tai koska jokin asia on toiminut joskus aiemmin. Tiimeissä ymmärretään käyttäytymispsykologiaa, jotta ihmisiin voidaan vaikuttaa ja heidät saadaan toimimaan halutulla tavalla. Lisäksi tiimeissä osataan hyödyntää työkaluja ja automaatiota, joilla karsitaan turhia, aikaa vieviä manuaalisia työtehtäviä.
Omasta työkokemuksestaan Anssi osasi kertoa, että Googlella tutkittiin tuottavimpia tiimejä paljon. Yllättävää oli ollut havainto siitä, että perusasioilla, kuten opiskelutaustalla tai tiimiläisten intro- ja ekstroverttiudella ei ollut vaikutusta tuottavuuteen. Sen sijaan sillä, miten tiimeissä työskenneltiin yhdessä oli selvää korrelointia. Tärkein tekijä mikä tutkimuksessa tuli esille oli psykologinen turvallisuus.
Tuottavimmissa tiimeissä jokainen työntekijä puhui suunnilleen yhtä paljon, eli jokainen sai ideansa ja näkemyksensä tuotua esille. Näissä tiimeissä ei pelätty epäonnistumista tai sitä, että tulisi sanottua jotain väärää. Psykologisen turvallisuuden merkitystä korostavat Anssin mukaan useat muutkin tutkimukset, sillä tulosten mukaan vain 50% työntekijöistä kertoo mielipiteensä työpaikalla.
Mitä kokeilukulttuurin rakentamiseen tarvitaan?
Anssin edustama Growth Tribe Academy kouluttaa yrityksiä kokeilukulttuurista, siitä miten päästä liikkeelle ja miten hyödyntää tätä uudenlaista tekemistä jokapäiväisessä tekemisessä. Puheenvuorossaan Anssi mainitsi neljä kokeilukulttuurin peruspilaria;
- Oikeanlainen mindset – valitaan tehdä asioita eri tavalla
- Selkeä ja jatkuva prosessi kokeilujen tekemisessä – kerätään ja pisteytetään ideoita, mietitään hypoteeseja, suunnitellaan ja toteutetaan kokeiluja ja lopulta opiskellaan datan avulla mitkä kokeilut onnistuivat tai epäonnistuivat ja miksi
- Työntekijät – mietitään millaiset tiimirakenteet tukevat kokeiluja ja millaisia taitoja tiimiläisillä on oltava, jotta kokeileminen on ketterää
- Työkalut – mahdollistetaan nopea hypoteesien testaaminen ja automatisoidaan rutiinityöt, jotta aikaa todella on testaamiselle
Kokeilukulttuurin onnistumisen kannalta tärkeää on, että yritys kannustaa uudenlaista tapaa tehdä asioita eikä epäonnistumista pelätä. Anssi kertoi, että heidän yrityksessä epäonnistumisia jopa juhlitaan jokaisen kymmenennen epäonnistumisen kohdalla. Heidän yrityksessä ajatellaan, että epäonnistumiset kertovat siitä, että on uskallettu kokeilla uusia toimintatapoja ja vaikka epäonnistuttaisiin, niin ainakin on opittu ja saatu uutta kallisarvoista tietoa.
Anssin puheenvuoro oli todella innostava ja ajatuksia herättävä. Työelämässä harvoin on vain yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Vaikka kuinka tehtäisiin päätöksiä datan pohjalta, ei lopputulos ole aina toivotun kaltainen. Miksi siis ei oltaisi avoimia rohkeille kokeiluille ja mahdollisuudelle oppia onnistumisten ja hutien kautta?
