Kohti Ylläs-Leviä osa 5: Eukatastrofi

Viikko 50 eteni tavalliseen tapaansa peruskympin juoksulla. Huomasin ikäväkseni että sykevyöstä oli jälleen paristo loppu.  Pienen kaappi-inventoinnin jälkeen minulle valkeni että olin ostanut ko. nappipariston joskus 10-12 vuotta sitten, kun pöytäkoneen emolevyyn piti jostain syystä asentaa uusi paristo.  Koska pyrin ajoittamaan juoksulenkit keskiviikolle ja sunnuntaille, lähdin jolkottelemaan pelkän karttaseurannan avulla. Tähän asti rytmitykseni on ollut suurin piirtein 5:30/km tasaisessa maastossa, joten pyrin pitämään saman tahdin ilman sykevyötä.  Mikä itseni yllätti oli se, että askeleita lenkille kertyi 8100, kun yleensä 10km lenkkiin menee noin 8600 askelta. Määrällisesti eroa ei ole tietenkään paljoa ja Polar Loopin luotettavuuden voinee kyseenalaistaa, mutta kyseessä on kuitenkin usean prosenttiyksikön erotus normiin.

Työ ja kotityöt haittaavat harrastuksia, ja sunnuntailenkin kalenterimerkintä joutuikin harmillisesti joulusiivouksen jyräämäksi.   Sunnuntainen iltalenkki siirtyi maanantai-aamuun. Sykkäriin tuli uusi paristo joten dataa kertyy taas. Nyt tarinaan astui tähän asti statistin roolissa ollut Polar Beat -sovelluksen laajennusosa nimeltä ”Benefit Training”, jonka olin ostanut jo syksyllä. En aikaisemmin ole käyttänyt ko. ominaisuutta, koska en IT-työläisenä (jos myyjää voi pitää työläisenä) suostu kertakaikkiaan lukemaan minkäännäköisiä ohjeita.  Nyt kompastuin ominaisuuteen ikäänkuin vahingossa, ja se toimii siten, että voit asettaa itsellesi sykerajat sekä treenin pituuden. Sykerajat tulevat oikeastaan annettuina. Valitsin ”Basic – long” -tyypin, ja kestoksi tunti + lämmittely. Lämmittelyssä syke ei saanut nousta korkealle, joten reipas kävely riitti. Tuli kylmä. Juoksuun siirryttäessä naisääni käski joko kiihdyttää tai hidastaa, ja sykeraja pyrittiin näin pitämään 130:ssä.  Palelin koko 70 minuutin ajan. En ollut ihan varma miten pitkälle ehtisin varsinaisen 60 minuutin juoksujakson aikana, joten hölkkäsin Töölönlahtea ympäri. Matkaa kertyi aika tarkkaan 9km, josta varsinaista juoksua noin 8,5km.  Olo ei ollut aivan näivettynyt ja appi tuli pelastamaan minut mahdolliselta katastrofilta, kuten kotkat Tolkienin romaaneissa (ajattelin aluksi laittaa otsikoksi ”Deus ex Machina”, mutta ei nyt olla liian dramaattisia). Tietenkin palautumista hieman haittasi saman illan fudistreenit, mutta ainakin kestävyystreenit pysyvät paremmin asetetussa viitekehyksessä, kun tietokone antaa komentoja tasaisin väliajoin.

Jokatapauksessa, liian kovalla sykkeellä treenaaminen ei kehitä pitkällä tähtäimellä, vaan aikaansaa vain huonoa oloa ja erilaisia vaivoja. En ymmärrä miten kukaan pärjää ilman kunnollista analytiikkaa.

Seuraavaa lenkkiä varten nostan kokeeksi sykerajan 140:een. Koutsi- Teemu varmaan hyväksyy tämän juonenkäänteen.

Muut: Aamupaino pysyi 84,1 kilossa viime perjantain mittauksessa. Sivakointia tukemaan valitsemani punnerrusleuanveto -ohjelma polkee hieman paikallaan. Ahkeroin maanantaina 9+12+9+9+11 leukaa myötäotteella (2min tauotukset) mutta punnerrukset tyssäsivät hieman, tarkoituksena oli tehdä 18+18+20+20+17+17+15+15+35 etunojapunnerrusta (45sek tauotukset), mutta viimeiset kaksi sarjaa jäi kokonaan aloittamatta.

Koska joka paikassa tyrkytetään nykyään tuubihuiveja, ei päähine- tai kaulasuojaa tarvitse kauaa penkoa kaapista. Sain hiljattain taas muutaman uuden. Huomaa kuva: Täysin katu-uskottavan, sateisen kaamoskauden syleilemän esikaupunkialueen inspiroiman juoksupuseron harmaita sävyjä rikkoo räikeästi korporaation Nordic Cool-väriohjeistuksen mukainen huivi. Kokonaisuutta alleviivaa punasinisin lipuin koristeltu kaulaa sääolosuhteilta suojaava huivi, mikä herättää positiivisa mielleyhtymiä markkinoiden parhaista SaaS-palveluista, urheilu- ja elektroniikkaliikkeistä, sähköautoiluun kohdistuvasta valtiontuesta ja tehokkaista huulirasvoista.

 

About

Kirjoittaja on Visma Enterprise Oy:n Myyntipäällikkö, joka kärsii lievästä elohiirisyndroomasta
Connect with Niko: