Siirry sisältötekstiin

KKO:n tuore päätös tukee sähköisen laskutuksen edistämistä

Korkein oikeus antoi 16.8.2016 ratkaisun (KKO:2016:49) asiassa, joka liittyi puhelinyhtiön käyttämään veloitukseen paperilaskuista. Tutustu ratkaisun pääkohtiin blogissamme.

Visma

Korkein oikeus antoi 16.8.2016 ratkaisun (KKO:2016:49) asiassa, jossa kuluttaja-asiamies oli vaatinut, että puhelinyhtiö Elisa Oyj:tä kielletään käyttämästä sopimuksissa ehtoa, jonka mukaan paperilaskuista veloitetaan erillinen maksu. Kuluttaja-asiamies katsoi, että ehto oli kuluttajien kannalta kohtuuton, ja siten kuluttajasuojalain säännösten vastainen.  Elisa Oyj katsoi, että laskun sähköinen toimittaminen oli yleisesti käytetty ja tavanomainen laskutustapa matkapuhelinliittymien osalta. Koska paperilaskun toimittamisesta aiheutui ylimääräisiä kustannuksia, lisämaksu oli perusteltu. Markkinaoikeus oli aiemmin antanut asiassa ratkaisun, jossa katsottiin, että Elisa Oyj:n 1,90 euron suuruisen lisämaksun sisältävä ehto oli kohtuuton, ja että sen käyttö kielletään. Korkein oikeus arvioi asiaa kuitenkin eri tavalla.

Korkeimman oikeuden päätöksessä arvioidaan sopimusehdon kohtuullisuutta sekä kuluttajansuojalain, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin (93/13/ETY, ns kohtuuttomuusdirektiivi), että viestintämarkkinalain perusteella. Korkein oikeus on katsonut, että säännökset eivät kiellä sellaista sopimusehtoa, jonka mukaan kuluttajalle toimitettavasta paperilaskusta peritään lisämaksu.

Ehdon kohtuullisuuden arvioinnissa oikeus on muun muassa todennut, että maksuttoman sähköisen laskutuksen edistämisen taustalla voidaan nähdä hyväksyttäviä tavoitteita, kuten ympäristön suojeleminen, tietoyhteiskunnan edistäminen sekä kustannusten minimoiminen. Sopimusvapauden periaatteen mukaisesti yritys ja asiakas voivat sopia laskutustavasta. Kestosopimuksissa laskun toimittamisesta aiheutuvat kustannukset kuluttajalle on tavallisestikin sisällytetty tarjottavan palvelun kokonaishintaan. Ilmeistä on, että osa kuluttajista valitsee paperilaskun sen vuoksi, etteivät he pysty käyttämään internetiä. Siksi onkin perusteltua, että tarjolla on myös laskutustapa, joka ei tätä edellytä. Laskutustavan ei kuitenkaan tarvitse olla maksuton. Paperilaskusta sovitun 1,90 €:n suuruisen maksun ei katsottu olevan määrältään kohtuuton suhteessa kuluihin, joita puhelinyhtiölle paperilaskutuksesta aiheutuu.  Mikäli paperilaskusta perittävä lisälaskutus kiellettäisiin, siitä aiheutuvat kustannukset jyvitettäisiin myös niiden kuluttajien maksettavaksi, jotka ovat valinneet vähemmän kustannuksia aiheuttavan laskutustavan. Näin ollen korkein oikeus on kumonnut markkinaoikeuden päätöksen sekä hylännyt kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimukset.

Päätös selkeyttää yritysten toimintatapoja paperilaskutuksen maksullisuuden suhteen, mikä markkinaoikeuden asiassa antaman ratkaisun jälkeen on ollut hieman epäselvä. Se sisältää yksiselitteisen kannanoton siitä, ettei paperilaskun maksullisuutta ole pidettävä kuluttajansuojalain mukaan tyypillisesti kohtuuttomana ehtona. Lisäksi Elisa Oyj:n perimää 1,90 euron suuruista laskutuslisää ei ole pidetty määrältään kohtuuttomana. Siihen, mikä on yleisesti ottaen kohtuullinen määrä paperilaskun laskutuslisäksi, ei korkein oikeus ole ottanut kantaa, vaan asia on arvioitava tapauskohtaisesti. Laskutuslisän käyttö edellyttää kuitenkin, että siitä on sovittu sopimusehdoissa selkeästi. Koska paperilaskuista perittävillä lisäkustannuksilla on kuluttajakäyttäytymistä ohjaava vaikutus, korkeimman oikeuden ratkaisu edistää sähköisen laskutuksen käyttöä, mikä tehostaa yritysten taloushallintoa ja pääsääntöisesti helpottaa myös kuluttajien laskunmaksurutiineja, ympäristövaikutuksia unohtamatta.

HannaTuohimaki

Hanna Tuohimäki, Visma Duetto Oy
palvelujohtaja, OTK, varatuomari

Suosituimmat