Kirjanpitolain uudistus – pienet ensin!

Tämä blogi on jatkoa aiemmin julkaisemaamme ”Uusi kirjanpitolaki tulossa” -kirjoitukseen.

Pienet ensin – taustaa

Pienyritysaloite (Viite 1 ja 2) eli Small Business Act määrittää pienet ensin-periaatteen yleisesti lainvalmistelun ohjenuoraksi EU:ssa ja sen jäsenmaissa. Tavoitteena on se, että lainsäädäntöä muokataan pienten yritysten olosuhteiden mukaan ja Pienet ensin –periaate juurrutetaan osaksi kaikkea EU:n toimintaa. Pienyritys-luokan rajoja ollaan nostamassa meillä Suomessakin nykyisestä merkittävästi (Kuva 1.).

EU:n komission yritysluokittelu:

EU:n komission yritysluokittelu

Kuva 1. Yritysluokittelu

 

 

 

 

Euroopan yritysrakenne yritysluokittain

Kuva 2. Euroopan yritysrakenne yritysluokittain

 

Euroopan yritysrakenteesta katsottuna 93,5 % yrityksistä kuuluu pienyritysluokkaan, joka työllistää korkeintaan 10 henkilöä. Tästä 92,2 % kuuluu ns. mikroyritysluokkaan, joka työllistää 1-9 henkilöä (Kuva 2.). Suomessa tilanne on lähes samankaltainen. Meillä pienyritysluokkaan yrityksistä kuuluu lähes 99 % ja mikroyrityksiä näistä on noin 93 %.

Uutta kirjanpitolakia on tarkoitus noudattaa tilikaudelta, joka alkaa vuonna 2016. Lopullisia päätöksiä ei vielä kirjoitushetkellä (22.9.2015 mennessä) ole tehty. Uuden kirjanpitolain myötä Pienet ensin – periaate toteutuu. Tätä tukee myös ns. maksimidirektiivi, joka kieltää pienyrityksille säädettyjen asioiden tiukentamista jäsenvaltiossa muuten kuin verotuksellisin tarkoituksin eli veroperusteisuus aina tarvitaan. Toisin kuin pienyrityksiä koskevat pakottavat säännökset, kukin jäsenvaltio voi itse päättää, ottaako se mikroyritysluokkaan liittyvät helpotukset käyttöön kokonaan tai joltain osin.

Mikroyrityksen huojennukset kansallisesti optiona

Mikroyrityksen julkinen tilinpaatos minimissaan (esitys)

Kuva 3. Mikro-yrityksen julkinen tilinpäätös minimissään (esitys)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mikroyritykselle kaavaillut huojennukset julkistettavan tilinpäätöksen (Viite 3) osalta olisivat merkittäviä myös ns. ”suojasatamasäännös” huomioiden siten, ettei oikea ja riittävä kuva edellytä muiden kuin säädettyjen seikkojen esittämistä. Mikroyrityksen tilinpäätös olisi esityksessä minimimuodossaan pelkän taseen esittämistä sisältäen taseen tarkennukset (Kuva 3.). Tilinpäätöksen käyttäjät eivät yleensä tarvitse kovinkaan paljon lisätietoja pieniltä yrityksiltä. Tällaisten lisätietojen kokoaminen voi olla pienille yrityksille kallista.

Mikroluokan säätiöt ja yhdistykset voisivat uuden lain puitteissa laatia kirjanpidon ja tilinpäätöksen maksuperusteisesti, nykyisen suoriteperiaatteen sijaan. Tämä kuitenkin edellyttää liitetietojen laajempaa antamista oikean ja riittävän kuvan antamiseksi tilinpäätöstä käyttäville tahoille. Veroilmoitus on laadittava suoriteperiaatteella, joten verolaskenta ja -ilmoittaminen muuntamalla maksuperusteisesta suoriteperiaatteelle on työläämpää.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajalla mahdollisuus yhdenkertaiseen kirjanpitoon

Uusi kirjanpitolaki vapauttaisi pienyritysluokkaan kuuluvat liikkeen- ja ammatinharjoittajat pitämästä kahdenkertaista kirjanpitoa ja laatimasta tilinpäätöksen. Kyse on mahdollisuudesta. Yleensäkin on erittäin tärkeää miettiä yrityksessä käytettäviä kirjanpidon menetelmiä yrityksen liiketoiminnan laadun, laajuuden, yrittäjän päätöksentekonsa tueksi tarvitseman tiedon ja kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Lisäksi viranomaisilmoittaminen kuten esim. arvonlisäveron tilittämisen ja verotuksen vaatimukset huomioiden. Huomioitava on myös tilinpäätösten tämän hetkinen julkistamisvelvollisuus (Viite 3) ja siihen mahdollisesti tulevat muutokset.

Kirjanpidon laatimisaikataulusta

Tilikauden aikainen kirjanpidon laatimisaikataulu määräytyisi uuden lainsäädännön myötä kirjanpitovelvollisen harjoittaman toiminnan mukaan. Kirjanpitovelvollisilla, jotka eivät anna viranomaisilmoituksia, kirjauskausi olisi koko tilikausi. Näin on jo käytännössä hyvin usein meneteltykin mm. pienten asunto-osakeyhtiöiden, säätiöiden ja yhdistysten osalta. Normaalisti viranomaisilmoituksia antavien kirjanpitovelvollisten kirjaukset tehdään kuukausittain. Käteismaksujen osalta säilyisi vanha säännös siten, että käteismaksut on kirjattava viipymättä.

Kirjanpidon menetelmistä, arvostus- ja jaksotussäännöistä

Kansainvälisten IAS/IFRS standardien soveltaminen rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen ja rahoitusleasingin osalta tulisi nyt mukaan lakiin ja kirjanpitomenetelmiin, mikä tukee merkittävästi oikean ja riittävän kuvan antamista.

Nykyinen käytäntö todennäköisestä luovutushinnan mukaan arvostamisesta muuttuisi jatkossa käyvän markkinahinnan mukaiseksi. Käsite erityinen varovaisuus olisi jatkossa pelkkä varovaisuus. Esimerkiksi arvonalennus kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituskuluksi heti kun käypä markkinahinta on hankintamenoa alempi tilinpäätöspäivänä (ei enää olennaisuutta eikä lopullisuutta). Käypä arvo (= markkina-arvo) on todennäköinen luovutushinta, joka kaupan kohteesta vapailla markkinoilla saataisiin toisistaan riippumattomien tahojen välisessä kaupassa.

Rahoitusleasingsopimus on mahdollisuus aktivoida taseeseen niin kuin vuokralle antaja olisi myynyt hyödykkeen ja vuokralle ottaja olisi ostanut hyödykkeen. Tässä on noudatettava samaa menettelyä kaikkien sopimusten kanssa (jatkuvuuden periaate).

Poistoaikoja muutettaisiin aktivoitujen kehittämismenojen, liikearvojen, konserniliikearvojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen osalta siten, että maksimipoistoaika 20 vuodesta pienennettäisiin 10 vuoteen. Tämä vastaa myös verotuksen käytäntöä.

Vapaaehtoiset varaukset olisivat luonteensa mukaisesti jatkossa veroperusteisia varauksia.

Omat osakkeet vähentäisivät vapaata omaa pääomaa, eikä niitä voi merkitä varoiksi.

Yksilöity tosite todentaa liiketapahtuman. Tositteella ei ole alkuperäisvaatimusta, tositehan voi olla sekä sähköisessä- että paperimuodossa. Tärkeää on se, että tositteen perusteella pystytään helposti sekä ajantasaisesti tarkastelemaan kirjauksia.

Kirjausketju (Audit Trail) on oltava helposti ja muuttumattomasti seurattavissa koko ketjussa (liiketapahtuma – tosite – kirjanpitomerkintä – kirjanpito – tilinpäätös – viranomaisilmoitukset) molempiin suuntiin, viranomaisilmoittamiseen saakka.

Kirjausmenetelmänä olisi jatkossa pelkästään bruttoperiaate, jota nytkin yleensä käytetään eli netottamiskielto nostettaisiin nyt myös lakiin.

Pienyritysrajat koskisivat myös konsernitilinpäätöksen laatimisvelvoitetta. Tämä muutos vaatisi myös vastaavasti Osakeyhtiölain muuttamista.

Lisää tietoa TEM:n työryhmän mietinnöstä ja siitä annetuista lausunnoista tämän linkin kautta.

Vuonna 2016 huomioitavat seikat

Yritysten olisi huomioitava 2016 alkavalla tilikaudella kirjanpidoissaan erityisesti liiketapahtumien kirjaamista, menetelmiä ja aineistoja koskevien säädösten mukaiset toimenpiteet.

Maksuperusteinen arvonlisävero

Hallituksen esityksessä on arvonlisäverotuksen muuttamisen osalta vielä valmisteluvaiheessa pienille yrityksille maksuperusteisen arvonlisäveron käsittelymahdollisuus ja hallitus voi halutessaan ottaa sen käyttöön vuoden 2016 alusta. Jos arvonlisäveron voisi kohdistaa vasta sille kuukaudelle, jolloin yritys on itse vastaanottanut maksun, pienyritysten ei tarvitsisi rahoittaa saataviensa arvonlisäverojen osuutta. Nykyisin veron voi kohdistaa tilikauden aikana laskutuskuukaudelle (kaskuperuste), mutta tilikauden päättyessä se on oikaistava suoriteperusteiseksi. Maksuperustetta ovat nyt saaneet käyttää lähinnä vain ammatinharjoittajat. Tässä muutoksessa pienyrityksen raja olisi merkittävästi alempi kuin kirjanpitolain luokittelussa (Kuva 1.).

Keveneekö pienyrityksen hallinnollinen taakka Suomessa kirjanpitolain uudistuksen myötä?

Eipä juurikaan pelkästään tällä lain muutoksella, koska suurin osa pienyrittäjistä käyttää tilitoimistojen palveluita, jossa asiakasyrittäjä jo käyttää taloushallinnon järjestelmiä yhteiskäyttöisesti tilitoimiston kanssa. Esim. yrityksen laskutus, myyntisaatavien seuranta, ostolaskujen käsittely ja lyhytaikainen kassan hallinta on jo pitkälle automatisoitu ja täysin sähköinen – hyödynnettäessä pilvipalvelu- ja mobiiliratkaisuja. Vaikutusta hallinnollisen taakan vähentämiseen saataisiin tulevilla kansalliseen tulorekisteriin ja yleensä viranomaisilmoittamisen automatisoinnin ja digitalisaation lisäämiseen liittyvillä päätöksillä.

 

Meille Vismalla taloushallinnon säädöksiin liittyvien muutosten hallinta, käytännön toteutus ja niiden osaaminen kuuluu normaaleihin tehtäviimme – autamme mielellämme yrityksesi taloushallinnon ratkaisuissa.

Pidetään yhteyttä! Tavoitat meidät puh. 010 756 40 tai vsf.myynti(a)visma.com

Simonen Anitta

 

Anitta Simonen
Palvelujohtaja, KLT
Visma Services Oy

 

 

 

 

 

Viite 1: Pienyritysaloite https://www.yrittajat.fi/fi-FI/euvaalit/tavoitteet/lisatietoa-tavoitteista/
Lähde: Suomen Yrittäjät

Viite 2: Pienet ensin – Oma säädös Euroopan pienyrityksille 25.6.2008 https://europa.eu/rapid/press-release_IP-08-1003_fi.htm

Viite 3: Tilinpäätöksen julkistamisesta (PRH) https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tilinpaatos.html

About

Visma on Pohjoismaiden johtava yritysohjelmistojen, taloushallinnon palveluiden sekä IT-projekti- ja konsultointipalveluiden tarjoaja. Suomessa Visma-perheeseen kuuluvat yritykset työllistävät yhteensä yli 900 asiantuntijaa ja palvelevat yli 50 000 asiakasta.
Connect with Visma: