Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen eli KiKyn tarkoituksena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja lisätä näin uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Paikallinen sopiminen helpottuu ja työntekijän osuutta työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuista nostetaan. Lisäksi työaikaa pidennetään. Sopimuksessa on mukana 87 prosenttia palkansaajista.
Työajat muuttuvat
Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla palkkoja muuttamatta. Eri aloilla työajan pidennyksen toteutustapa vaihtelee.
Valtion sopimuksessa pidennys tarkoittaa virastotyöajassa kuuden minuutin lisäystä päivittäiseen työaikaan. Viikkotyöaika pitenee 30 minuuttia viikossa ja jaksotyöaika 90 minuuttia kolmeviikkoisjaksossa.
Kunta-alan sopimuksessa työajan pidennyksen toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain, mutta pääsääntöisesti viikoittaista työaikaa pidennetään 30 minuuttia. Työajan pidentäminen suunnitellaan työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä.
Vartiointialalla työajanlyhennysvapaan ja arkipyhävapaan tuntimäärät pienenevät. Tähän saakka kuukausipalkkaisen työntekijän vuotuista työaikaa on lyhennetty 8 tuntia kuukaudessa ja tietyt arkipyhät ovat kerryttäneet arkipyhävapaata 8 tuntia. Vuonna 2017 työajanlyhennys- ja arkipyhävapaassa päivän arvo on 6,75 tuntia, jolloin pidennys vuotuiseen työaikaan on enimmillään 25 tuntia.
Työajanjoustot saavat kiitosta
Lainsäädäntö mahdollistaa nyt työajoista sopimisen siten, että alakohtaiset tarpeet ja erityispiirteet otetaan työaikajärjestelyssä huomioon. Työaikajoustojen tarkoituksena on kohdistaa työaikaa paremmin työkuormaan ja toisaalta tarjota työntekijälle paremmat mahdollisuudet sovittaa työelämän ja vapaa-ajan vaatimukset yhteen.
Työaikapankkien käyttäminen tulee jatkossa yleistymään ja niistä pyritään sopimaan työehtosopimuksissa. Työaikapankit mahdollistavat sovittujen palkanerien muuntamisen vapaa-ajaksi. Vapaa-aika on mahdollista anoa pidettäväksi silloin, kun henkilö itse sitä tarvitsee. Työtyytyväisyys lisääntyy, kun henkilöt pääsevät itse vaikuttamaan haluavatko työajasta korvauksen rahana vai vapaa-aikana.
Muut mahdollisuudet
Merenkulkualalla päädyttiin mielenkiintoiseen ratkaisuun. Ala on mukana KiKyssä, mutta vuotuista työaikaa ei pidennetä. Sen sijaan päätettiin asettaa työryhmiä selvittämään, miten nykyisen sovitun työajan puitteissa päästään tehokkaampiin tuloksiin lisäämättä työaikaa. Tarkasteltavia asioita ovat muun muassa osa-aikatyö, ammattipätevyyden ja työpaikkojen kohtaaminen, työaika ja paikallinen sopiminen.
Merenkulkualan päätös tukee työhyvinvointia. Alalla on jo aiemmin pidennetty työaikoja paikallisesti sopimalla, joten sitä ei enää haluttu jatkaa. Työajan lisääminen ei tuo kilpailukykyä, jos työn tehokkuus kärsii.
Muillakin aloilla kannattaisi pysähtyä tarkastelemaan, miten nykyistä mallia voitaisiin tehostaa, sen sijaan että kuormitetaan henkilöstöä enemmän lisäämällä työaikaa. Henkilöstö on työnantajan voimavara ja siitä täytyy pitää huolta. Kun henkilöstö jaksaa hyvin, tulos näkyy suoraan kilpailukyvyssä.
Rauni Nastolin
työvoiman hallinnan asiantuntija, tiiminvetäjä
Visma Numeron Oy
