Siirry sisältötekstiin

Johtaminen tiedolla, ei tuurilla

Tekniikan kehittyessä sitä pystytään yhä paremmin hyödyntämään päätöksenteossa ja tekemään ratkaisuja dataan pohjautuen. Lue blogista Vaasan kaupungin ICT-johtajan Teemu Lehtosen ajatuksia tiedolla johtamisesta koulun ja opetushallinnon näkökulmasta.

Vieraskynä: Teemu Lehtonen – ICT-johtaja, Vaasan kaupunki

Tekniikan kehittyessä sitä pystytään yhä paremmin hyödyntämään päätöksenteossa ja tekemään ratkaisuja dataan pohjautuen. Lue blogista Vaasan kaupungin ICT-johtajan Teemu Lehtosen ajatuksia tiedolla johtamisesta koulun ja opetushallinnon näkökulmasta.

Tänä päivänä tietoa kertyy moneen eri järjestelmään. Se antaa samalla suuren mahdollisuuden oikeaan tietoon pohjautuvaan johtamiseen ja tekemään ratkaisuja sen pohjalta. Puhutaan tiedolla johtamisesta, eli yksinkertaisesti siitä, että kaikki saatavilla oleva tieto otetaan hallitusti päätöksenteon pohjalle, ja päätökset perustuvat tietoon ja sen pohjalta tehtyihin analyyseihin. Tässä blogissa käsittelen tiedolla johtamista opetustoimen kannalta, aihe, johon olen omassa työssäni Vaasan kaupungin ICT-johtajana paneutunut.

Hyödyt ja mahdollisuudet tässä ovat lähes rajattomat. Tekniikka mahdollistaa tänä päivänä lähes kaikkien tapahtumien seurannan ja kirjaamisen käsiteltävään muotoon. Käytännössä kaikkia palveluja voidaan seurata ja ne pystytään tiedon avulla kohdistamaan ja resursoimaan niin, että palvelu vastaa aitoon tarpeeseen eikä ajateltuun tarpeeseen.

Hyvänä esimerkkinä tästä ovat lapsiperheiden palvelut, jotka voidaan aidosti saada tulevaisuudessa kohtaamaan tarpeet. Kun voimme esim. postinumeron tarkkuudella nähdä millaisia perheitä meillä kunnassa on ja millaisissa elämäntilanteissa he ovat, pystymme kohdistamaan palvelut sinne, missä niitä tarvitaan.

Tiedolla johtaminen Vaasan opetustoimessa

Perheiden arki muodostuu lasten ympärille, ja lapset viettävät käytännössä suurimman osan päivästä koulussa. Tästä syystä oppilasdatalla on valtava merkitys, kun halutaan ymmärtää lasta ja perheitä kokonaisuutena. Oppilasdatan heikkous on kuitenkin se, että siinä ei kuulu niin sanotusti lapsen oma ääni ollenkaan. Tähän tarkoitukseen olemme Vaasan kaupungissa lähteneet testaamaan School Day Wellbeing-palvelua. Koemme sen erityisen tärkeäksi, koska sen kautta päästään iso askel lähemmäksi lapsen aitoa tunnetta omasta voinnistaan. Tulevaisuudessa meillä on tarkoitus yhdistää nämä erilaiset datalähteet yhteen ja muodostaa kouluhallinnolle opetuksen järjestämisen tueksi laaja käsitys siitä, millaisia perheitä ja lapsia kaupungissa eri alueilla asuu.

Datan hyötyjä voidaan tarkastella myös pienemmässä mittakaavassa; kouluihin saadaan käsitys esimerkiksi siitä ketä opettajia työ rasittaa enemmän tai ketä vähemmän, ja sama myös oppilaiden osalta: voidaan nähdä datan valossa keitä koulunkäynti mahdollisesti rasittaa enemmän. Tällaiset työkalut vaativat kuitenkin vielä erilaisia keskusteluja siitä, miten koulut tai opetustoimi saavat käyttää heidän hallussaan olevaa henkilödataa.

Keskeisimmät haasteet puolestaan tämän vision toteuttamisessa tulevatkin olemaan tiedon omistajuuteen, saatavuuteen, henkilöitymiseen ja käyttöön liittyvät kysymykset. Jos oikeasti halutaan, että yksittäisen lapsen tilanteeseen voidaan puuttua ennakoivasti, vaatii se tiedon uudenlaista käsittelyä henkilötasolla ja se taas vaatii tiedon saamista yli itse tuotetun datan. Vaikka yleiskuvia ja indikaattoreita voidaan tuottaa klustereiden ja laajempien tarkastelujen kautta, niin yksilön auttaminen tämän perusteella vaatii kuitenkin aina vertailun henkilötasolla.

Wilman datan hyödyntäminen ja mahdollisuudet “dataväylään” 

Oikeastaan Wilman data on jo nyt käytettävissä kokonaisuudessaan. Kaiken sen tiedon valjastaminen valtakunnallisella tasolla vaatii kuitenkin, että tieto on vertailtavissa kuntien välillä. Tiedon pitäisi siitä syystä olla vakioitua monelta osin. Mikäli tähän päästäisiin, voitaisiin myös sitä käyttää tarvittavissa volyymeissä kunnon analyysejä varten. Samaan aikaan pitäisi myös opettajien käytäntöjä yhtenäistää valtakunnallisesti. Tämä saattaakin olla se todellinen haaste, kun pyrimme kohti Wilman tiedon todellisen potentiaalin saavuttamista.

Valtakunnassa yleisestikin pitäisi tavoitella standardeja dataväyliä kaikille keskeisille tiedoille. Otsikoihinkin noussut DigiOne tavoittelee omalta osaltaan tätä opetukseen liittyvän datan osalta ja se on todella hieno asia. Tavoitteena tulisikin olla, että järjestelmätoimittajat opetuspuolella sitoutuisivat tämän dataväylän rajapintoihin niin, että kaikki olennainen tieto siirtyy tämän dataväylän kautta yhteen paikkaan. Näin esim. oppilaiden arviointidataan liittyvä tieto olisi opettajilla yhdessä paikassa käytettävissä ja oppilaan arvioinnin tukena. 

Vastaavasti samaa dataa voisi jokainen järjestelmätoimittaja käyttää oman tuotteen parantamiseksi. Isossa kuvassa tämä dataväylä tuottaisi myös tarvittavat tiedot opetustoimen johtamisen tueksi sekä osaksi esimerkiksi aiemmin mainittua perheanalyysiä ja ennakoivaa puuttumista oppilaan tilanteeseen.

Mahdollisuudet tiedolla johtamiseen ovat siis hyvin laajat. Toivoisin, että tulevaisuudessa kaikki johtaminen voisi perustua oikeaan, käsiteltyyn tietoon, joka antaa tarvittavan tilannekuvan juuri niistä asioista, joita päätöksen tekeminen vaatii.

Suosituimmat