Ensimmäinen tilinpäätös – saavutettiinko Kiky-tunneilla työn tuottavuuden nousu?

Tänä vuonna 1,8 miljoonaa palkansaajaa, allekirjoittanut mukaan lukien, tekee tai on jo ehtinyt tekemään 24 tunnin edestä maksuttomia Kiky-tunteja osana kilpailukykysopimusta. Vuoden työpäiville jaettuna tämä tarkoittaa 6 minuuttia päivässä palkatonta työtä. Sopimuksen tavoitteena on työn tuottavuuden nousu viidellä prosenttiyksiköllä vuoden 2019 loppuun mennessä ja se pitää sisällään vuosityöajan pidennyksen lisäksi muitakin toimenpiteitä, muun muassa paljon julkisuutta saaneen julkisen sektorin lomarahojen leikkaamisen.

Lähes kahden miljoonan palkansaajan tehdessä päivittäin 6 minuuttia ylimääräistä työtä ilman rahallista korvausta, syntyy vuodessa vaikeasti hahmotettava noin 43 miljoonan tunnin kertymä uutta työaikaa, josta ei aiheudu työnantajalle palkkakustannuksia. Yksinkertaistettuna ajatus on, että yritykset saavat enemmän tuloa samoilla kustannuksilla, jolloin tuottavuus kasvaa.

Siitä hetkestä lähtien, kun sopimuksesta alkoi valumaan tietoa julkisuuteen, keskustelua on leimannut erittäin vahva vastakkainasettelu. Kilpailukykysopimusta vastustavat ammattiliitot ja palkansaajat pitävät koko sopimusta tulonsiirtona suomalaisilta työntekijöiltä työnantajille. Sopimuksen kannattajat argumentoivat paljon sillä, että tavoite on turvata suomalaisten tuotteiden hintakilpailukyky suhteessa suurimpiin kilpailijamaihin Ruotsiin ja Saksaan. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan työajan lisäys 24 tunnilla vuodessa vastikkeetta alentaa yksikkötyökustannuksia yksityisellä sektorilla 1,5 prosenttiyksiköllä.

Hyötyä vai haittaa? Oma näkökulmani kiisteltyyn Kikyyn

Monilla toimialoilla ja työpaikoilla on sovittu paikallisesti, miten Kiky-tunteja tehdään, niin myös meillä Vismalla. Työntekijän oman valinnan mukaan sovelletaan joko saldotuntien käyttöä tai tehdään ylimääräisiä tunteja normaalin työajan ulkopuolella. Omat Kiky-tunnit saa käyttää esimiehen kanssa sovittujen omaa tuottavuutta parantavien toimenpiteiden tekemiseen.

“Ovatko tehdyt toimenpiteet saaneet aikaan tuottavuuden kasvun?”

Ensimmäinen Kiky-vuosi alkaa olemaan joitakin viikkoja lukuunottamatta takana päin, joten on aiheellista esittää kysymys: ovatko tehdyt toimenpiteet saaneet aikaan tuottavuuden kasvun?

Lähestyn kysymystä omista lähtökohdista. Olen käyttänyt tälle vuodelle korvamerkityt 24 tuntia (ja todellisuudessa muutaman tunnin päälle) laadukkaan ammattikirjallisuuden lukemiseen. Tavoitteena on ollut peilata teoriaa joka päivä käytännön työssä tekemiini havaintoihin myyntikulttuurin ja yritysten muuttuneen ostokäyttäytymisen vaikutuksista B2B-myynnissä onnistumiseen. Koen, että oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen käytetyt tunnit ja minuutit ovat parantaneet oman työni tuloksia.

Vuoden 2018 budjettia viimeistellään yrityksissä kiivaana näinä viikkoina. Aiheellista olisi myös budjetoida Kiky-tuntien käyttöä ensi vuodelle. Itse olen miettinyt kahta eri osa-aluetta oman henkilökohtaisen tuottavuuteni nostamiseksi vuonna 2018:

  1. Social Selling -taidot
  2. Ohjelmointi/tekoäly – olen hukannut vuonna 1998 suorittamani ATK-ajokortin, joten osaamista voisi taas päivittää esimerkiksi osallistumalla ohjelmointikurssille 🙂

Kilpailukykysopimuksen aikana Suomen talouden kasvuvauhti on jo noussut lähelle kolmea prosenttia. Olisi mielenkiintoista arvioida, mikä kasvuvauhti olisi ollut ilman sopimusta. Todennäköisesti melkein sama kuin Kiky-sopimuksella terästetty kasvuvauhti.

Lauri Vornanen on kokenut myynnin ammattilainen, joka auttaa yrityksiä menestymään nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Vapaa-aikaa Lauri kuluttaa kulinarismin, urheilun ja matkailun parissa.

Connect with Lauri: