Siirry sisältötekstiin

Eiväthän naiset ole kiinnostuneita teknologiasta

UN Women toteaa: ”Maailma tarvitsee tiedettä, ja tiede tarvitsee naisia ja tyttöjä”. Tänään vietetään kansainvälistä päivää naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa.

Photo: Jyri Keronen / www.jyrikeronen.com

Teemaan liittyen keskustelimme ohjelmistoalan sukupuolten tasa-arvoa edistävän Mimmit Koodaa -ohjelman koordinaattori Milja Köpsin kanssa.

Maailmanlaajuisesti katsottuna alle 30% tutkijoista on naisia ja Unescon tietojen mukaan vain noin 30% kaikista naisopiskelijoista valitsee korkeakouluopetuksessa tieteen, teknologian, insinöörityön tai matematiikan. Naisopiskelijoiden osuus on erityisen vähäistä tieto- ja viestintätekniikassa (3%), luonnontieteissä, matematiikassa ja tilastotieteissä (5%) sekä tekniikan, teollisuuden ja rakentamisen aloilla (8%). (Lähde: Suomen YK-liitto)

Tänään 11. helmikuuta vietetään kansainvälistä päivää naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa. Päivän taustalla on YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, joka perustettiin vuonna 2010 nopeuttamaan edistymistä sukupuolten tasa-arvon tarpeiden täyttämisessä maailmanlaajuisesti.

Inhoan sitä, kun joku sanoo minulle, etteivät naiset ole kiinnostuneita teknologiasta.

IT-alan yrityksenä näemme sukupuolten välisen tasa-arvon tarpeen alalla päivittäin. Samoin näkee Mimmit Koodaa. Hanke, jonka tavoitteena on murtaa stereotypia, jonka mukaan koodaus on vain miehiä varten. Ohjelma tarjoaa helposti saavutettavia ja maksuttomia työpajoja, verkostoitumismahdollisuuksia ja koulutusta koodaamisesta ja teknologia-alasta kiinnostuneille naisille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta.

Mimmit Koodaa -ohjelman pitkän tähtäimen tavoitteena on antaa tuleville sukupolville yhtäläinen mahdollisuus opiskella ja työskennellä IT-alalla Suomessa, erityisesti ohjelmistoalalla. Tällä tavalla he voivat auttaa kaventamaan sukupuolten välistä kuilua.

”Inhoan sitä, kun joku sanoo minulle, etteivät naiset ole kiinnostuneita teknologiasta. Tietenkin ovat. Ongelmana on, että heillä ei ole koskaan ollut mahdollisuutta, koska emme ole olleet osallistavia. Olen nyt 45-vuotias ja kuusi vuotta IT-alalla työskenneltyäni tiedän tarkalleen, miksi naiset eivät näe teknologia-alaa mahdollisuutena”, Milja Köpsi sanoo.

Mimmit Koodaa -ohjelmaa tukee Ohjelmisto- ja e-business ry yhdessä jäsenyritystensä kanssa. Yhdistyksen tavoitteena on tukea ohjelmistoalan yritysjohtajia, teknisiä johtajia ja toimitusjohtajia.

Milja kertoo, että yhdistyksen kolmenkymmenen vuoden aikana on käynyt selväksi, kuinka miesvaltaista ohjelmistoala Suomessa on:

”Neljä tai viisi vuotta sitten keskusteltiin paljon teknologia-alan osaajapulasta. Sanomalehdet alkoivat kirjoittaa artikkeleita siitä, että ohjelmistojen kehittämiseen tarvitaan lisää osaajia. He eivät kuitenkaan puhuneet syistä, miksi osaajia ei ollut tarpeeksi – alan sukupuolten välisestä kuilusta.

Joten jos tarvitsemme enemmän talentteja, miksi emme pyytäisi naisia ​​liittymään joukkoomme? Naiset, kuten miehet, käyttävät erilaisia ​​ohjelmistoja yksityiselämässään ja työelämässään, ja heidän pitäisi myös olla mukana kehittämässä niitä”, Milja sanoo.

Hän mainitsee Oura-älysormuksen esimerkkinä, jossa naiset olisi hyödyllistä ottaa mukaan tuotteen kehittämiseen. Oura mittaa ihmisen kehon toimintoja ja ilmoittaa käyttäjälle esim. kun hän on sairas tai antaa vinkkejä kestävyyden parantamiseen.

Se on monella tapaa kuin urheilukello, mutta sitä käytetään sormuksena.

”Aiempina vuosina sormuksen ongelma oli, että se ei ymmärtänyt kuukautiskiertoa. Joten se kertoi aina käyttäjille, että he olivat sairaita ja neuvoi mitä toimenpiteitä tulisi tehdä parantuakseen. Se on todella hyvä esimerkki siitä, miksi tarvitsemme lisää kohderyhmää ymmärtäviä ihmisiä kehittämään tuotteita ja ratkaisuja.

Jos todella haluamme kehittää mahtavia tuotteita ja palveluita, meidän on ymmärrettävä kohderyhmä ja se tieto on hankittava jostain. Kyse ei siis ole vain sukupuolesta. Tarvitsemme myös ikääntyneiden, naisten, miesten, ei-binaaristen, eri kansallisuuksien ja rotujen näkökulmia, kokemuksia ja viisautta. Monimuotoisuus on yksi avain tiedon hankkimiseen.”

On paljon naisia, jotka haluavat parempaa työtä, parempaa palkkaa ja enemmän mahdollisuuksia kilpailla johtotehtävistä.

Milja kertoo, että yksi suurimmista haasteista on se, että ohjelman kohdeyleisö, naiset, ajattelevat usein, että teknologia-ala on vain koodausta.

”Tämän ohjelman avulla voimme näyttää esimerkkejä tavallisista naisista, jotka työskentelevät erilaisissa tehtävissä teknologia-alalla.”

Mimmit Koodaa -ohjelman kautta esitellään erilaisia ​​teknologia-alan tehtäviä, kuten UX-suunnittelua, saavutettavuutta, tuotehallintaa ja kyberturvallisuutta.

”Näissä webinaareissa ja työpajoissa annamme osallistujille uusia taitoja ja rohkaisemme heitä kokeilemaan eri polkuja, jotta he voivat löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Kun aikuisena yrittää löytää uutta urapolkua, et voi vain hypätä johonkin opiskelemaan kolmea vuotta. Helpotamme siirtymistä erilaisilla tapahtumilla ja mahdollisuuksilla verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa, koska osallistujamme saattaa olla hänen ystäväporukassaan ainut teknologiasta kiinnostunut nainen.

Kaikki näiden tapahtumien ja koulutusten sisältö tulee yrityksiltä, ​​yhteisöltä ja vapaaehtoisilta. Tämä tekee ohjelmasta raakaa, rehellistä ja nykyaikaista.”

Mimmit Koodaa -ohjelman tärkeä osa on juuri tämä: vahva yhteisö. Täällä naiset voivat olla yhteydessä muihin, jotka ymmärtävät heidän huolensa ja kamppailunsa. Milja kertoo, että monet naiset työskentelevät edelleen matalapalkkaisilla aloilla, heille tarjotaan miehiä harvemmin johtotehtäviä ja heidän palkkansa ovat pienemmät.

”On paljon naisia, jotka haluavat parempaa työtä, parempaa palkkaa ja enemmän mahdollisuuksia kilpailla johtotehtävistä. Haasteena on, että kun rekrytoimme IT-alalle uusia kykyjä, keskitämme viestin aina nuoriin.

Mutta nämä naiset ovat työskennelleet monta vuotta, ja heillä on erinomaiset taidot. Heillä on myös paljon tietoa toimialoista, joille ohjelmistot on luotu, mikä tarkoittaa, että heillä on usein arvokasta panosta näiden ohjelmistoratkaisujen kehittämiseen ja parantamiseen riippumatta siitä, onko kyseessä elintarvikeala, terveydenhuolto tai joku muu.”

Näemme siis todellakin naisten määrän kasvavan IT-alalla. Tästä syystä ohjelmamme on jatkunut jo viisi vuotta.

Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun Mimmit Koodaa -ohjelma käynnistyi viisi vuotta sitten.

”Vuonna 2021 webinaareissamme oli 1 262 osallistujaa, työpajoja 435 henkilölle ja kaksi virtuaalista tapahtumaa, joissa vieraili yli 2 000 kävijää. Yli 10 000 naista on myös tilannut uutiskirjeemme.”

Milja kertoo, että haasteena on varata paikka kaikille osallistumisesta kiinnostuneille:

”Se on haastavaa, koska työpajoihin pääsee sisään vain suhteellisen pieni määrän ihmisiä, eikä näillä työpajoja isännöivillä yrityksillä ole mahdollisuutta järjestää niitä kovin monta kertaa. Siksi työpajoihin on paljon naisia ​​jonossa”, Milja sanoo.

Joten, kun kaikki nämä naiset ovat innokkaita osallistumaan ja oppimaan uusia asioita, onko ohjelma onnistunut saamaan enemmän naisia ​​ohjelmisto- ja teknologia-alalle?

”Saamme paljon viestejä ohjelmaan osallistuneilta naisilta siitä, kuinka heitä kannustettiin opiskelemaan ja kuinka he ovat löytäneet uusia työpaikkoja. Näemme siis todellakin naisten määrän kasvavan IT-alalla. Tästä syystä ohjelmamme on jatkunut jo viisi vuotta – koska tuloksia nähdään koko ajan”, Milja päättää hymyillen.

Tasa-arvoisuus on henkilöstökyselyiden perusteella yksi Visman suurimmista vahvuuksista. Henkilöstömme kokee, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti muun muassa iästä, sukupuolesta ja syntyperästä riippumatta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan naisten osuus IT-alalla oli 27,9% vuonna 2020. Visman henkilöstöstä naisia on 42% ja pyrimme kasvattamaan lukua entisestään.

Lue lisää

Suosituimmat