Vuosia on puhuttu siitä, että yritysten henkilöstöhallinnon tulisi olla liiketoiminnan strateginen kumppani ja keskittyä lisäarvon tuottamiseen. Pyrkimyksistä huolimatta keskiverto HR-organisaatio taaplaa paikallaan.
Henkilöstöhallinnan prosessit voivat olla kuin vanha jääkaappi. Se näyttää toimivan, koska se pysyy kylmänä ja ruoat säilyvät syötävinä. Samaan aikaan se kuitenkin kuluttaa niin paljon sähköä, että uuden hankinta maksaa itsensä takaisin hetkessä.
KiKy-sopimuksen tarkoituksena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja lisätä näin uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Mitä mahdollisuuksia sopimus avaa?
Ratkomme yhdessä FCG:n kanssa yhtä terveydenhuollon kiperimmistä kysymyksistä: miten parantaa työn tuottavuutta?
Rekrytoinnissa on kyse työantajamielikuvan luomisesta. Hyvä rekrytointikampanja on parasta yritysmarkkinointia. Edellisessä blogissani kirjoitin laadukkaasta rekrytoinnista. Aihe on niin kiehtova, että tarina jatkuu.
Koska terveydenhuollon tärkein resurssitekijä on henkilötyö, on työvoiman hallintaprosessilla keskeinen rooli tuottavuuden parantamisessa.
Kuitittomuus on jo pitkään ollut asiakkaidemme haaveissa; niin meidänkin. Osallistumme innokkaasti kaikkiin kuitittomuutta edistäviin kehityshankkeisiin.
Työn heikko tuottavuus on jättiluokan haaste nykypäivän Suomessa. Tässä parhaat vinkkimme tuottavuuden kasvattamiseen.
Meillä on pieneksi firmaksi uskomaton määrä erilaisia Exceleitä levynkulmat täynnä. Niitä on jo niin paljon, että jos joku haluaa ostaa valmiiksi täytettyjä – meiltä löytyisi. Voisikohan niitä myydä tori.fi:ssä?
Lähipiirissäni moni hakee aktiivisesti uutta työtä. Yhdellä on selvät sävelet ja tarkka pläni, mitä haluaa tehdä. Toiselle taas käy miltei mikä vaan duuni, johon yhtään on osaamista. Lähes kaikissa ystävieni hakukokemuksissa on yksi yhteinen tekijä; työntekijää hakeva yritys unohtaa viestiä hakijoille. Miksi näin? Eikö niillä valitsematta jääneillä ole väliä?