Perjantaina 28.9. vietettiin valtakunnallista kodin ja koulun päivää. Se on oiva mahdollisuus päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille pitää yllä yhteistyötä kotien kanssa. Vanhemmille se tarjoaa tilaisuuden päästä tutustumaan oman lapsen arkeen.
“Vihree viiri heiluu, meininki on reiluu!” Iloiset kannustushuudot raikuvat aurinkoisella Kaarlen kentällä kun käynnissä on kouluviestikarnevaalien Vaasan aluetapahtuma.
”Istumatyö tappaa”, huutavat otsikot. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan istuminen on lähes yhtä tuhoisaa kuin tupakointi. Ihmiskehoa ei ole luotu istumaan tuntikausiksi työpöydän ääreen. Visma Enterprise kiritti työntekijät liikkeelle hyvinvointiprojektin merkeissä.
Nelihampainen naurava suu on vastassa päiväkodin portilla. Se on päivän paras hetki, ainakin ensimmäiset kaksi sekuntia. Jos leikit on kesken, tulin liian aikaisin. Yleensä tulen liian myöhään, kaverit on jo haettu. Usein huomio menee repun ja likavaatepussin etsintään ja kurahousujen riisumiseen. Sitten kiireellä kotiin. Nälkä iskee pikkumahoihin jo matkalla.
Visma testaa järjestelmiensä luotettavuutta ja haavoittuvuutta kansainvälisen Bug Bounty -ohjelman avulla. Ohjelman kautta palkitaan henkilöitä, jotka raportoivat mahdollisista tietoturvahaavoittuvuuksista asiakkaille tarjottavista pilvipalveluista. Mittavan rahapalkinnon sai suomalainen Jarkko Vesiluoma löydettyään Bug Bounty -ohjelman piirissä olevan haavoittuvuuden.
Lääkäreiden työvuorojen suunnittelu jakautuu monessa sairaalassa usean eri järjestelmän alle, ja vuorojen merkitsemiseen käytetään monenlaisia tapoja paperilistoista lähtien.
Tänäkin syksynä yli 60 000 lasta aloittaa koulutaipaleensa. Se tarkoittaa jälleen tuhansia uusia perheitä, joiden arjen vauhtia Wilma auttaa hallitsemaan. Wilman avulla kodeissa pysytään kartalla kokeista, läksyistä, juhlista, liikuntavarusteista ja koulupäivän tapahtumista.
Keskustelimme työkaverin kanssa toiminnan kehittämisestä. Keskustelun lomassa hän kommentoi suunnitelmiani: ”Sinullahan on niin iso pää että siihen näitä hattuja mahtuu”.
Keskitetyn suunnittelun käyttöönotto vaatii organisaatiolta uutta ajattelua ja keskustelua organisoitumisesta, johtamisesta ja tuottavasta työstä.
Olen ollut joulukuun puolivälistä lähtien markkinoinnin ja sisällöntuotannon harjoittelijana Visma Enterprisessa täällä Helsingin keskustan Visma-talossa. Taustani on kirjallisuustieteessä, mutta viime syksyn ja tämän kevään ajan olen laajentanut osaamistani liiketoimintakoulutuksessa, jonka osa tämä harjoittelu on. Saatatte miettiä, mitä kirjallisuustieteilijä ja pesunkestävä humanisti tekee keskellä ohjelmistojen ja markkinoinnin maailmaa. Kävi ilmi, että aika paljonkin.
“Sote-alalla on riittävästi resursseja, mutta silti hoidon tarve ja hoitavan henkilöstön työpanos ei kohtaa”, totesi Johanna Bjerregård Madsen, Siun soten henkilöstöjohtaja Tulevaisuuden Sairaala -tapahtumassa Långvikissa 14.3.2018.
Kansallinen tulorekisteri tulee voimaan vuoden 2019 alussa ja tuo tiedonvälityksen reaaliaikaisuuden ja maksukohtaisuuden myötä isoja muutoksia monille yrityksille.
Hyvä valmentaja vie kannustaen oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Oli sitten kyseessä luisteluhiihdon tai henkilöstöhallinnan järjestelmän opetteleminen.
Kansallinen tulorekisteri (KATRE) vaikuttaa myös matka- ja kuluhallintaan
Jatkuva kiireen tunne voi aiheuttaa stressiä ja tehdä työelämästä pelkkää päivästä toiseen selviytymistä. Työstä palautuminen on elinehto sille, että esimerkiksi vaativaa asiantuntijatyötä on ylipäätään mahdollista tehdä täydellä kapasiteetilla. Palautumistapoja on monia ja tärkeintä on tunnistaa niistä itselleen sopivimmat.
Kun tavoitteena on muodostaa työvuorolistoja mahdollisimman ergonomisesti, kustannustehokkaasti ja työntekijöiden toiveet huomioiden, voidaan työvoiman hallinnan avuksi tuoda järjestelmä, joka hyödyntää automaatiota ja tekoälyä.
Reilun viiden päivittäistavarakaupassa vietetyn vuoden jälkeen olen työskennellyt noin 100 päivää ohjelmistoalalla. Kirjoituksessani kuvaan toimialojen välisiä eroja taloushallinnon näkökulmasta.
Tutkimusten mukaan myönteinen ilmapiiri selittää jopa 20-30 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Yrityksen arvot sekä johdon tapa toimia luovat perustan sille, miten yritys hyödyntää tärkeimmän voimavaransa – eli työntekijät.